Lomailua 2/3 - laaman peppuja ja alpakkavillasukkia

Reportaasi jatkukoon!

Kävimme Machu Pichulla tarkastamassa what's all the fuss about. 

Olin päättänyt, että kun kerrankin Perussa ollaan niin onhan siellä käytävä ja mikä olikaan kivempaa kuin mennä sinne Juhon kanssa.

Ja upeahan se oli.

Skarppina kello 6 aamulla

Aguas Calientes perustuu vain turisteihin, aika plöö paikka, varsinkin kun pahasta pitsasta pyydettiin törkeää palvelumaksua, ei maksettu, vaan motkotin espanjaksi haha.

Inkakaupungin vieressä kohoaa samanniminen Machu Picchu -niminen vuori, jonka laelle kapusimme. Matka ylös noin kolmen kilometrin korkeuteen kesti noin 1,5 h tuntia ja muut kapuajat kuuli jo kaukaa, sillä puuskuttaminen oli päivän sana. Meidänkin taktiikka oli punkea ylöspäin pieniä kiviportaita pitkin vähän matkaa ja pitää sykkeentasaamistauko ja jatkaa edellämainittua kunnes saavutimme laen.

Repussa oli odottamassa palkintona KitKat -jonka voitonriemuisina söimme päästyämme perille. Ja jos näkymät alhaalla olivat huimat niin vuorenlaella ne olivat huimat potensiin kymmenen. Onneksemme päivä oli melko kirkas eivätkä pilvet peittäneet näkyvyyttä, joten näimme silmänkantamattomiin.

Paluumatka sujui jouhevammin, vaikka tosin jalkani muuttuivat vispilöiksi. Aina pysähtyessä jalat alkoivat vispata kuin viimeistä päivää ja vuorenvalloituksen jälkeiset pari päivää olikin vaikea kävellä portaita pohkeiden huutaessa.

Siin se o!

 

Päästyämme alas vuorelta ja laitettuamme Machu Picchu -leimat passeihin (kyllä, sieltä saa leimoja passiin hehee), lähdimme paluumatkalle Aguas Calientesiin. Pikkukylässä ei oikein ollut mitään tekemistä, tuntui ettei siellä ollut muuta kuin hostelleja ja marsua ruokalistallaan mainostavia ravintoloita, joten kulutimme aikaa pitseriassa ja lopulta hostellimme aulassa.

Matkustimme taas junalla Ollantaytamboon, josta jatkoimme vielä matkaa Cuscoon bussilla. Bussimatkan sanottiin kestävän noin tunnin, mutta loppujen lopuksi matkaan meni melkein yli kaksi tuntia ja aloin olla loppumatkasta jo hieman väsykiukkuinen. Cuscoon päästyämme kävimme vielä hakemassa hostellista matkalaukun ja siirryimme uuteen hostelliin, koska olimme jotenkin kikkailleet varaukset kahteen eri paikkaan. Onneksi uusi hostelli oli kiva ja vihdoin pääsimme nukkumaan. Tällä kertaa ei tarvinnut olla syväjäässä, sillä sängystä löytyi kuumavesipullo!

Vietimme seuraavan päivän Cuscossa kierrellen ja päivän teemana oli alpakanvillavaatteiden ostaminen. Voin sanoa, että olimme aika menestyksekkäitä siinä ja päivän jackpot oli varmastikin löytämäni jättimäinen pontso. Se on niin överi etten kehtaa mennä  se päällä julkisilla paikoilla, mutta näen jo itseni syksyllä juomassa teetä se päällä parvekkeella. Joten erittäin oleellinen hankinta.

Lisäksi keskityimme myös syömiseen ja ah onnea kun löysimme kasvisruokaravintolan, jossa ruoka oli melkein itkettävän hyvää Iquitoksen ainaisen riisin syömisen jälkeen. Voisin palata Cuscoon pelkästään sen ravintolan takia. Tai no sanotaan, että voisin palata ravintolan ja eräässä kahvilassa syömäni porkkanakakun vuoksi. AH.

nam nam nam

Oli joku katolilainen juhla ja koko kansa oli Plaza de Armasilla

Perjantaina matka jatkuikin Iquitokseen aamuvarhaisella ja siitä kerronkin sitten seuraavalla kerralla!